Nämä sivut ovat jäsenten käytössä.

Suomen Geopoliittinen Seura ry                                Raportti       

Geopolitiska Föreningen i Finland rf

YHDYSVALTOJEN GEOPOLITIIKKA PRESIDENTTI TRUMPIN KAUDEN ALKAESSA

Suomen Geopoliittisen Seuran 6.3.2017 Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tiloissa järjestämän seminaarin ohjelma oli:

Alustus: Yhdysvaltojen geopolitiikka Aasiassa, professori Raimo Väyrynen.
Kommenttipuheenvuorot:

• -          Yhdysvaltojen geopoliittiset vaihtoehdot, dosentti Risto Volanen USA:n ja
• -          Venäjän asema, professori Markku Kivinen

Keskustelu, moderaattorina Pekka Visuri

Alustuksien ja kommenttien pääsisältö julkaistaan tämän raportin liitteenä tai seuran sivustolla artikkeleina.

Professori (emeritus) Raimo Väyrynen käsitteli alustuksessaan Yhdysvaltojen geopoliittisia linjauksia sekä erityisesti Kiinan geopolitiikan kehitystä ja siitä Yhdysvalloille koituvia haasteita.

Yhdysvaltojen globaalistrategiassa keskeinen ajatus presidentti Trumpin kaudella on ”Offshore balancing”, joka tarkoittaa suurvallan vaikutusvallan ylläpitoa ilman, että sitouduttaisiin suurin voimin muiden alueiden asioihin. Pidempi perspektiivi Yhdysvaltojen geopolitiikassa on sopeutuminen maailman voimasuhteiden muutokseen: Reaganin ja Clintonin kausien täydellisestä hegemoniasta tapahtui siirtymä Obaman kaudella ”vastahakoiseksi hegemoniksi”, ja siitä edelleen Trumpin kaudella ”rajoitettuun läsnäoloon” Lähi-idässä, Aasiassa ja muualla.

Kiina on hyvin johdonmukaisesti laajentanut taloudellista ja poliittista vaikutusaluettaan Intian valtameren alueille ja Afrikkaan sekä lisännyt sijoitustoimintaa myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Se on välttänyt sekaantumista noiden alueiden valtioiden sisäpolitiikkaan tai sotilaallisiin selkkauksiin. Yhdysvallat näkee Kiinan voimistuvana haastajana globaalisti ja etenkin Aasian – Tyynenmeren alueella. Molemmat suurvallat välttävät kuitenkin keskinäistä sotilaallista yhteenottoa.

Kiinan ”uuden silkkitien strategia” tähtää liikennereittien avaamiseen ja samalla vaikutusvallan lisäämiseen Intian valtameren alueella ja Keski-Aasiassa, mistä päästään Eurooppaan ja Afrikkaan. Tämä toiminta on jo tuottanut näkyviä tuloksia.

Raimo Väyrysen esityksen ”U.S, geopolitics in Asia” kuvasarja on liitteenä. 

Dosentti Risto Volanen käsitteli Yhdysvaltojen ulkopoliittisia perinteitä ja nykyistä geopoliittista asemaa. Hän myös totesi, että kolmet viimeiset vaalit on voitettu Monroe-perinteen mukaisella vetäytymisohjelmalla, mutta sen jälkeen on valituksi tullut presidentti joutunut muodostamaan linjansa reaalisen kansainvälisen tilanteen ja kotimaisten paineiden ristiriitojen keskellä. Näin näyttää käyvän myös presidentti Donald Trumpin osalta.

Geopoliittisena päämääränä Yhdysvalloille on ollut ehkäistä ylivoimaisen haastajan ilmestyminen ja voimistuminen. Siksi pyrkimyksenä tulee olemaan estää Kiinan ja Venäjän voimien yhdistymisen Amerikan-vastaiseksi rintamaksi. Tästä näkökulmasta Trumpin ilmoittama pyrkimys vakauttaa suhteet Venäjään on looginen.
Kuvasarja on liitteenä.

Professori Markku Kivinen selvitti Venäjän geopoliittisia lähtökohtia ja asemaa ajankohtaisessa kansainvälisessä järjestelmässä. Suhteessa globaaliin suurvaltaan Yhdysvaltoihin Venäjä on edelleen laajan alueen Euraasiasta kattava mantereinen suurvalta.

Markku Kivisen puheenvuoron ”Venäjä kansainvälisessä järjestelmässä” kuvat ovat liitteenä.

Keskustelu aiheesta oli odotetusti vilkasta. Todettiin, että Yhdysvaltojen koko poliittinen järjestelmä ja siihen liittyen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytännön linjaukset ovat muutoksen tilassa. Siitä huolimatta voidaan hahmottaa verraten selkeitä geopoliittisen doktriinin piirteitä. Presidentti Donald Trump esitteli vaalikampanjan aikana jo vuosi sitten perinteisen amerikkalaisen Monroen opin mukaisia linjauksia, ja hän on toistanut niitä myös virkaanastumisen jälkeen. Mediassa Trumpin ulkopoliittisia kannanottoja on käsitelty lähinnä sisäpoliittisten kiistojen ja ajankohtaisten pikapäätösten aiheuttaman hämmingin näkökulmasta.

Huomiota onkin herättänyt Trumpin totutusta perinteestä jyrkästi poikkeava tapa johtaa politiikkaa. Provokatiiviset lausunnot ja nopeat, jyrkät päätökset ovat ärsyttäneet poliittista johtoa ja kansalaisia monissa maissa. Trumpin poliittinen ideologia on herättänyt epävarmuutta ja vastustusta erityisesti läntisessä Euroopassa ja muslimimaailmassa.

Keskustelussa tuli esille ongelma, joka aiheutuu hänen tavastaan ravistella totuttuja liittosuhteita, vieroksua kanainvälisiä sopimusjärjestelyjä ja asettaa etusijalle kahdenvälinen ulkopolitiikan hoito. Näin menetellen hän on nostanut Yhdysvaltoja kohtaan laajalti vastarintaa, joka haittaa ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Vaikka Trumpin kannaotot ovat ärsyttäneet monia läntisen Euroopan johtajia ja kansalaisia, suurimmat geopoliittiset ongelmat Yhdysvalloilla ovat Lähi-idässä ja Aasiassa. Ajankohtaisesti vaikealta näyttää suhde Pohjois-Koreaan, joka selvästi provosoi Yhdysvaltoja uusiin toimiin. Tähän liittyvät pidemmän aikavälin kysymykset Kiinan suhteen.

Yleisesti todettiin vaikeaksi arvioida, miten Trumpin esittämät geopoliittiset linjaukset ovat toteutettavissa, kun poliittisen päätöksentekokoneiston sisäinen valtakamppailu jatkuu kiivaana.

Puheenjohtaja

Pekka Visuri